↑ Palaa Pohjoiset kylät

Torasalo

Torasalo

 Lukkaristen pitkäkarvainen  ylämaankarja tervehtii ohikulkijoita.
 Torasalon kylä

 

Torasalon kylä ei ole saanut nimeään ainakaan asukkaidensa vuoksi – sopuisampaa väkeä saa etsiä.Ehkäpä nimen taustalla ovat jyrkät mäet, onhan Torasalo yksi pohjoisen Rantasalmen vuoristokylistä. Koko Rantasalmen korkein kohta, Peltomäki, löytyy Hietalahden pohjukan tuntumasta. Sen huippu on 156,8 metriä merenpinnasta eli noin 80 metriä viereisen Haukiveden pinnan yläpuolella.Torasalo on muiden pohjoisten kylien keskellä, ja yhteistä rajaa löytyy sekä Porosalmen, Repomäen, Voinsalmen että Tiemassaaren kanssa. Idässä kylä rajoittuu Haukiveteen, lännessä Tornionselkään, joka on osa Haapaselkää. Maitokoppi Varkaudentien ja Voinsalmentien risteyksessä on melkein keskellä kylää.Maitokopilta Varkauteen päin jatkava kulkija näkee mäen päällä ison, vaalean talon. Se oli aikoinaan Torasalon koulu, jossa koulunkäynti loppui jo 1960- ja -70-lukujen taitteessa. Siitä lähtien se on ollut asuinkäytössä. Voinsalmentien puolella, Repomäentien risteyksessä, nököttää murheellisena entinen kauppa, jonka ovet sulkeutuivat samoihin aikoihin.

Kaupan ja koulun kuolema eivät tappaneet kylää. Vakituisia savuja on edelleen parikymmentä, ja uusiakin asukkaita kylälle on muuttanut tasaiseen tahtiin. Kesämökkejä riittää myös Torasalon rannoille, ja osa entisistä asuintaloista on nykyisin kesäkäytössä.

Parhaiten kylän elinvoimasta kertovat sen yritykset. Varkaudentien varressa, lähellä Käärmevirran siltaa, puristaa Lappalaisen perheen Savon Bioenergia sahanpurua puupelleteiksi. Vajaan kilometrin päässä Seppälänsalmentien varresta löytyy samojen Lappalaisten PEL-tuote, kivikoneita ja muita maatalouskoneita valmistava metallialan yritys. Sen juuret ovat jo 1960-luvulla, kun Pekka Lappalainen päätti ostaa rippipuvun sijasta hitsauslaitteet. Vuosien mittaan lypsykarja on saanut tehdä tilaa teollisuushalleille.

Hietalahdentien mutkien takaa löytyy Rantasalmen Lomakylä, jonka toiminta alkoi aikoinaan Invalidiliiton omana lomakylänä. Järjestö luopui lomakylästä, ja sitä pyörittää nykyisin Karvisen yrittäjäpariskunta.

Lehmätkään eivät ole kuolleet sukupuuttoon. Lypsylehmät ammuvat vielä Siljanderin navetassa, ja maitokopin takana voi nähdä vilauksen Lukkarisen lihakarjasta.

Torasalolaisiksi voidaan laskea myös jokunen saimaannorppa, sillä onnekas saattaa yllättää muutaman hylkeen köllöttelemässä Hietalahden suunnan kallioluodoilla. Salojen alkuasukkaita ovat hirvet, ilvekset ja muut metsien kulkijat. Kasviharrastaja saattaa tehdä löytöjä Torasalon jyrkkien kallioiden välisissä rehevissä notkoissa.

Teksti:  Merja Turunen