↑ Palaa Pohjoiset kylät

Porosalmi

Porosalmi

 

 

POROSALMEN MATKAILUALUE Porosalmen matkailualue Rantasalmella on aivan Linnansaaren kansallispuiston tuntumassa. Geologinen luontopolku kiertelee alueen maastossa. Porosalmi on kiehtova lomakohde ympäri vuoden. Jokaisella lomakylällä on omat erityispiirteensä ja vaihtelevaa ohjelmatarjontaa, mutta kaikille on yhteistä alueen ainutlaatuinen monimuotoisuus ja luonnonkauneus.  Porosalmen matkailuyritykset ovat: LOMAKYLÄ JÄRVISYDÄN, HAKOAPAJAN LOMAMÖKIT ja POROSALMEN LOMAKYLÄ. Porosalmelta jokainen löytää itselleen sopivasti haastavan ulkoilumuodon ja ohjelmaa iltojen iloksi: lenkkeilyä, pallopelejä, suunnistusta, kalastusta, luonto- ja souturetkiä, risteilyjä, purjehduskilpailuja, tanssia, ym. ym.

 

Pirunvuoren tarina Rantasalmen Porosalmelta

Heiskasten suvun maatilalla elettiin rauhallista rinnakkaiseloa jylhien honkien, mahtavien kallioiden ja luonnonkauniitten salmien ja vesien keskellä. Kuitenkin ihmisistä huomasi ,että oli jotain mikä painoi heidän mieltään. Sen huomasi pelokkaissa katseissa ja pälyilyissä ympärilleen, varsinkin hämärän aikaan ja varsinkin nuorten tyttöjen keskuudessa.Illalla nukkumaanmeno oli varsin pelonsekaista juoksua talon päärakennuksesta aittaan. Siihen aikaan talon nuorisolla, varsinkin tyttöväellä, oli tapana nukkua aitoissa kesäaikaan.Mikä oli tämä hämärässä pälyilyä aiheuttava pelko?  Kautta sukupolvien olivat vanhat pohut ja tietäjät kertoneet etiäisistä, maahisista ja muista elämään vaikuttaneista, luonnossa ”elävistä”. Yhdestä asiasta jopa pohut kertoivat ääntään madaltaen ja pelonsekaisella kunnioituksella: sen asian nimi oli PIRU!

Eräänä lämpimänä ja hieman utuisena iltana talon kaunein piika asteli pahaa aavistamattomana pihalla tarkoituksenaan mennä aittaan nukkumaan. Matka katkesi kauhistuttavalla tavalla kesken! Nimittäin itse Piru hyökkäsi aitan nurkkasalvoksen takaa ja kaappasi kauhistuneen piikaraasun kainaloonsa häviten iltayön hämäryteen muun talonväen jo nukkuessa.

Seuraavana päivänä väki ihmetteli, miksi piika ei ole jo noussut lehmänlypsylle ja kahvin keittoon. Niinpä talon emäntä meni aittaan katsomaan, onko piika ehkä sairas, koska ei ole noussut ylös. Kohta emäntä tuli juoksujalkaa takaisin aitasta huutaen, että piika on kadonnut ja sänkykin on aivan koskematon. Piikaa ei löytynyt, vaikka kuinka väki kyseli ja etsiskeli ympäri kyliä.

Kolmantena päivänä Muinonenmies souteli kaikessa rauhassa tyttökyliltä tullessaan Porosalmea pitkin, kun järveen viistävän vuorenjyrkänteen kohdalla yhtä äkkiä kuului huuto: ”Heitänkö minä, heitänkö minä, heitänkö minä!”  Muinonenmies säikähtäneenä huusi takaisin pelonsekaisella äänellä: ”Heitä vaan, jos se on jokin Jumalan luoma”!

Silloin Piru heitti kauniin tyttöraasun ruumiin Muinosenmiehen veneeseen. Mies lähti soutamaan taloa kohti ja herättämään väkeä ylös kertoen, että piika on löytynyt.

Kun piian karmea kohtalo oli selvinnyt talon väelle, he vihastuivat ja huusivat että nyt siitä Pirusta on päästävä! Talon miesväki läksi ristisaatossa jahtaamaan pirua vuorelle, josta piika heitettiin. Ristisaaton pelästyttämänä Piru pakeni ympäri Porosalmen lukuisia vuoria, kunnes löysi sattumalta erään vuoren puolivälistä pimeän luolan. Sinne eivät kylänmiehet uskaltaneet ristisaatossakaan Pirun perässä mennä.

Usein syksyisinä hämäräiltoina marjastajat kuulivat, kuinka Piru huuteli vuorella ikävissään säikähdyksestä kuollutta rakastamaansa piikatyttöä: ”Piika, piika, piika!”Eräänä aamuna kalamiehet ihmettelivät kuinka vuoren juurelle järveen oli ilmestynyt outo kivi. Sen outoutta lisäsi vielä se, että se oli piparkakkusydämen muotoinen. Muuta selitystä kylän väki ei ole keksinyt, kuin että oudon sydämen täytyy olla Pirun sydän, joka on kivettynyt järven lahteen. Piruparka oli hypännyt vuorelta sydänsuruissaan järveen, jossa todisteena tänäkin päivänä on sydämen muotoinen, noin viisi metriä halkaisijaltaan oleva Pirunsydän!Jos on vielä joku, joka ei usko tähän Porosalmen kylän tarinaan, hän voi tulla katsomaan ja toteamaan, että Pirunvuori ja Heittovuori löytyvät edelleenkin komeina ja jylhinä keskellä järvimaisemaa Linnansaaren kansallispuiston kupeessa. Edelleen voit kuulla sopivan syksyisen iltahämärän sattuessa, kuinka Piru huhuilee ikävissään piikaa Pirunvuorella. Ja kuinka saatat nähdä kauniin piikatytön haamun vilahtavan Heittovuoren varjoissa…  Tämän tarinan todistan minulle totena perimätietona kerrotun.

 

Jari Heiskanen

 

 

”Polku kiipeää mutkitellen louhikkoista kallion rinnettä ohittaen jännittäviä luolia, joita tekisi mieli mennä tutkimaan tarkemmin. Pirunkirkkovuoren laella huikea näköala palkitsee hengästyneen kiipeäjän vaivannäön. Silmien eteen levittäytyvät Linnansaaren kansallispuiston sadat saaret siroteltuna pitkin Haukiveden sinistä selkää…”
 
Pirunkirkkovuori